Slider

ALKUSYKSYN LEMPIKOSMETIIKKAA

15. syyskuuta 2018

Kesä meni mun kohdalla meikkaamisen suhteen todella luonnollisella linjalla ja ihonhoidossakaan en käyttänyt kuin muutamia eri tuotteita. Nyt syksyn tullen kun ei ole pelkoa siitä, että meikki valuu hien mukana samantien pois niin oon palannut takaisin normaaliin arkimeikkirutiiniin ja meikkaamisesta onkin tullut jälleen yksi mun päivien parhaista hetkistä. Kylmempien ilmojen lähestyessä ihokin vaatii vähän enemmän hellimistä, joten tässä kohtaa päätin laittaa mun alkusyksyn lempparituotteet jakoon.
skintreat-monsun
Skin Treat Restore & Protect vartalovoide. Huomasin hetki sitten, että Kicksiin on tullut myyntiin uusi luonnollinen ihonhoitosarja ja päätin käydä nappaamassa sieltä testiin yhden vartalovoiteen. Kesällä käytin kevyempää rasvaa, mutta nyt on pakko ottaa taas vähän tujummat tavarat käyttöön ettei jalat ja kädet pääse kuivahtamaan ihan korpuiksi. Tämä vaikuttaa kelpo tuotteelta ja vaikka onkin koostumukseltaan paksumpaa niin imeytyy silti nopeasti. Ja se mikä ensimmäisenä mun mielenkiinnon herätti oli se, että tämä sisältää 98% luonnollisia ainesosia.

MON SUN Magic Midnight yönaamio.* Syksy on mitä parasta aikaa itsensä hemmottelulle ja silloin kun haluan vähän extraa niin levitän vartalovoiteen lisäksi tätä yönaamiota. MON SUNista on muutenkin tullut yksi mun lempparimerkeistä ja tämän kohdalla on parasta kun naamio tekee taikojaan sun nukkuessa ja aamulla iho tuntuu pehmeältä.
marianila-hiustuotteet2
Maria Nila True Soft shampoo ja Head & Hair Heal hoitoaine.* Viime keväänä pääsin tutustumaan yhdessä PR-tapahtumassa tarkemmin tuotteisiin, jotka ennestään tiesin vain kauniiden pakkausten perusteella. Mulla ei myöskään ennen ole ollut mitään vakkarishampoota tai hoitoainetta, mutta nämä tuotteet pitää tällä hetkellä ykkössijaa. Siloittava shampoo sopii kuiville ja karheille hiuksille sekä auttaa vöhentämään pörröisyyttä ja myös hoitoaineella on silottava vaikutus. Aika täydellinen kaksikko mun hiuslaadulle.

Maria Nila Ocean Spray suolasuihke*. Vaikka musta onkin ihanaa miten hyväkuntoisilta ja silkkisiltä hiukset tuntuvat edellä mainitun kaksikon jälkeen niin yksi kääntöpuoli siinä on: mun hiuksissa ei pysy enää kiharat. Kun ennen ne pysyivät nätteinä mun karheassa ja pörröisessä tukassa jopa kolme päivää niin nyt kiharat tahtoo suoristua jo ennen aikojaan. Mun pelastus on ollut suolasuihke ja olenkin alkanut käyttämään sitä hiustenlaiton yhteydessä tuomaan rakennetta takaisin. Mä suihkin tätä ihan vaan kuiviin hiuksiin ennen lämpösuojaa.
tonymoly-primer
TonyMoly Silky Smooth Balm*. Tässä on tuote, jota voin todella suositella ja josta on tullut mun ehdoton suosikki. Kyseessä on meikinpohjustusvoide ja ennen tätä olen käyttänyt vain suihkutettavia tai nestemäisiä primereita, joten silkkinen koostumus tuntui aluksi aika jännältä. Tuote lupaa häivyttää ihohuokosia ja sopii erityisesti mustapäistä tai laajentuneista ihohuokosista kärsiville. Mulla on nenän ja poskien alueella suht paljon mustapäitä ja edelliset primerit eivät selkeästi ole tehneet tehtäväänsä, sillä meikkipohja on jäänyt välillä epätasaiseksi. Tämä tuote tekee mitä lupaa, iho tuntuu superpehmeältä ja päälle on ihana lähteä rakentamaan meikkiä.
tonymoly-mutanaamio3
TonyMoly Tightening Cooling Pack*. Toinen suosikki TonyMolylta on syväpuhdistava savinaamio, joka tekee ihosta tasaisemman. Tiedättekö kun on kasvonaamioita joista jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen huomaa ettei ne tee mitään? Ja sitten on näitä joihin tykästyy jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen eikä haluaisi muita enää käyttääkään. Tässäkin on aika hauska koostumus ja naamio tarraa 15 minuutin aikana hyvin kiinni kasvoihin, mutta lähtee lämpimällä vedellä huuhtoessa helposti pois.
lumene-poskipunapisarat3
Lumene Instant Glow poskipunapisarat. Kesällä meikissä hehku oli se juttu ja vaikka nyt olenkin siirtynyt takaisin mattaisempiin tuotteisiin niin täysin en siitäkään halua luopua. Poskipuna on yksi mun lempparijutuista meikissä ja tällä saa halutessaan nätin luonnollisen hehkun tai voimakkaamman lopputuloksen. Mä taputtelen tätä ensin yleensä sormilla poskille ja lopuksi häivyttelen vielä siveltimellä.
kicks-contourkit3
Kicks Beauty Contour Kit*. En valehtele jos sanon, että mun vanha contourpaletti on varmaan kolme vuotta, joten eiköhän ollut ihan sopiva aika päivittää se uuteen. Useimmissa varjostuspaleteissa tuntuu olevan ongelmana, että sävyt ovat liian lämpimiä, mutta tästä löytyy kauniit kylmät sävyt sekä banaanipuuteri. Sävyissä on hyvä pigmentti ja ne blendautuu helposti, tykkään!


​*Merkityt tuotteet saatu PR-lahjana.​

KOTI SELLAISENA KUIN SE ON

10. syyskuuta 2018

Vaikka tykkäänkin katsella kauniita sisustuskuvia ja inspiroitua näteistä kodeista niin viime aikoina olen ollut vielä enemmän innoissani bloggaajien "koti sellaisena kuin se on" -postauksista. Noita postauksia lukiessa ja katsellessa on välittynyt aito ja elämänmakuinen fiilis, siitä mä oon tykännyt. Itse olen ihan perussiisti ihminen ja kuten eräässä postauksessa mainitsinkin niin mulla on tapana edellisenä iltana tai viimeistään seuraavana aamuna siivota suurimmat sotkut pois, joten ihan hirveäksi pommiksi meidän koti ei koskaan pääse räjähtämään. Joskus on sotkuisempaa ja joskus taas siistimpää.

Pakko vielä mainita, että nautin suuresti tämän postauksen tekemisestä. Musta oli hauska ottaa kauniita kuvia sotkuisista asioista, joita ei muuten blogiin tulisi kuvattua. En myöskään ajatellut ihan tällä tavalla esitteleväni uutta kotiamme, mutta samalla mietin, että tuskin tämä tulee koskaan olemaan kokonaan valmis. Mieleen tulee aina jotain uutta mitä haluaa muuttaa, joten samapa se vaikka esittelisinkin tämän keskeneräisenä. Täällä me asutaan ja tältä täällä näytti yhtenä aamuna viime viikolla:
koti_1Joka kerta töistä tullessani mulla on tapana heittää mukana ollut kassi ja päällimmäiset vaatteet vaan johonkin ja yleensä ne löytyy siitä myös seuraavana aamuna. Olohuoneen matto taitaa olla mun kohdalla se yleisin tavaroiden säilytyspaikka ja nytkin kun kurkkaan laidan yli niin siellä lojuu pyöränlamppu odottamassa kiinnitystään, lompakko, kuulokkeet, silmälasikotelo ja käytettyjä nenäliinoja. Huomatkaa tyynykasan päällä turvallisen näköisesti keikkuva tietokone. Mulla on ollut jokaisessa asunnossa säilytysongelma sen suhteen ja siksi tietokone pyöriikin milloin missäkin.

Poikaystävällä on tapana myös tehdä "sukkaparkkeja" ympäri taloa ja likaiset sukat lojuvat lattialla tasan niin kauan kuin vien ne pyykkiin. Ihme, ettei niitä näy yhdissäkään näistä kuvista.
koti_1_blogiinTelkkarin edestä löytyy aina jos jonkinmoista johtoa tietokoneen laturista ethernetkaapeliin. Mä oon hirveä johtonatsi ja voi kuulkaa, ette tiedäkkään miten ihanaa oli tänne muuttaessa tajuta, että telkkarin piuhoja ei tarvitse vetää monien metrien matkaa seiniä pitkin vaan nyt ne kaikki on nätisti tv-tason taakse piilotettuina.

Oikeanpuoleisen kuvan musta tarjoiluvaunu on yksi mun lempparijutuista, mutta pohdinnan alla on se millaisen asetelman siihen haluaisin. Siihen asti (ja varmasti sen jälkeenkin) se toimii erilaisten lippulappusten ja rasvapurkkien säilytyspaikkana.
koti_4Kissojen takia meillä harvemmin pysyy matot suorassa ja eteisessä lojuu vähintään muutama pari kenkiä keskellä kulkuväylää. Naulakon alle ollaan tehty meidän Panda-kissalle pieni pesäpaikka, mutta arvatkaa vaan kummassa se nukkuu mieluummin: pehmoisella pörröalustalla vai sen vieressä kangaskassin päällä? :-D
koti_5koti_6Keittiö on toisinaan yksi iso murheenkryyni ja vaikka meiltä tiskikone löytyykin niin silti tiskipöytä täyttyy lautasista, pannuista ja kattiloista. Mikä siinä onkin niin vaikeaa tiskata tai laittaa koneeseen? Sotkuista keittiötä ei pääse myöskään mihinkään pakoon, sillä sieltä on suora yhteys olohuoneeseen.
koti_7Keittiönpöydän haluan pitää puhtaana kaikesta turhasta roinasta, sillä se on jo valmiiksi pieni. Kalenteri ja muutamia kyniä sallin olla siinä, mutta muut turhat tavarat siirrän useasti joko sohvalle tai meikkipöydälleni.
koti_2_blogiinOlohuoneesta löytyy mun meikkipiste, joka oikeastaan näyttää sotkuisemmalta kuin todellisuudessa onkaan. Vanhassa kodissa poikaystävä ei hirveästi tykännyt kun aamuisin napsautin kirkkaat lamput päälle meikatessani, joten ehkä ihan hyvä, että meikkipiste löytyy tällä kertaa olohuoneesta.
koti_10Kirppiskamat odottelemassa kuvaustaan nätissä pinossa makuuhuoneen ovella. Tuon projektin sain saatettua viikonloppuna päätökseen ja lisäsin Zadaaseen muutamia vaatteita, mutta samat vaatteet odottelee vieläkin samassa paikassa ostajia ja postitusta.
koti_3_blogiinBehind the scenes -matskua mun kirppiskamojen kuvauksista, turhista koukuista seinällä on sentään jotain hyötyä :-D Sisustuskuvia kuvatessa mulla on ollut tapan piilottaa kaikki kissojen lelut, mutta todellisuudessa niitä löytyy täältä joka nurkan takaa. On raapimisalustaa, palloja, höyheniä ja jos jonkinlaista putkiloa lattialla pyörimässä.

Epämääräinen lankakasa taas on mun Jyskistä hankkima pieni macrame-seinäkoriste, joka etsii yhä lopullista paikkaansa.
koti_13Tämän lipaston päällisen haluaisin ruokapöydän tapaan pitää siistinä ja poissa turhista esineistä, mutta kas kummaa, siinähän lojuu paritkin eri kuulokkeet, vaseliinia, ponnareita, harjaa, nenäliinoja ja ties mitä.

Linkittäkää ihmeessä kommentteihin jos teette/olette tehneet vastaavia postauksia, lukisin niitä mielelläni!

VIISI SAAVUTUSTANI

5. syyskuuta 2018

inkap_asu4Törmäsin viime viikolla Facebookkia selatessani mielenkiintoiseen postausideaan. Olen nähnyt monissa blogeissa ja toteuttanut itsekin leikkimielisiä "bucket listejä" niin kesää, syksyä, tulevaisuutta tai ihan mitä vaan varten. Nyt haluan kuitenkin pysähtyä nykyhetkeen ja miettiä muutamia juttuja mitä olen ehtinyt saavuttamaan tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni nähden ja millaiseksi ihmiseksi olen kasvanut. Musta on yhtä tärkeää kurkotella unelmiaan kuin muistaa olla ylpeä siitä mitä on jo saanut aikaan. Oli ne sitten pieniä tai isompia juttuja.
inkap_asu1Olen onnistunut rakentamaan itselleni elämän uuteen kaupunkiin. Olen viime viikkoina havahtunut tähän ajatukseen muutaman kerran ja se on pistänyt ajattelemaan. Mä olin jo nuoresta asti haaveillut muuttavani pääkaupunkiseudulle ja kun 2016 syksyllä se tapahtui niin mulla ei ollut täällä kuin poikaystävä ja yksi ihminen, jonka entuudestaan tunsin. Ei koulua tai työpaikkaa ja sen myötä ei mitään rutiineja päivissä. Muistan olleeni noihin aikoihin ajoittain todella ahdistunut ja itkeneeni sitä monta kertaa poikaystävän kainalossa. Noista ajoista on tultu niin paljon eteenpäin ja pikkuhiljaa ajan kuluessa elämä uuteen kaupunkiin alkoi rakentua. Aloin löytää tuttuja ja kavereita, joista melkein kaikki löytyivät somen kautta, työpaikkakin napsahti jossain vaiheessa ja oma arki alkoi rutinisoitua.

Olen opiskellut ammatin ja teen työtä, josta pidän. Valmistuttuani koulusta jäin työttömäksi. Se tuntui alussa juuri siltä mitä tarvitsin, kaivatulta lepotauolta opiskelun jälkeen, mahdollisuudelta hengähtää. Työttömyyden venyessä pidemmäksi mua alkoi kuitenkin ahdistaa se, että päivissä ei ollut mitään sisältöä ja tunsin jumittavani paikallani. Työpaikan saaminen ei ollut helppoa ja koin välillä suurta turhautumista. Lähetin monia, monia kymmeniä hakemuksia, en päässyt haastatteluihin ja niihin hakemuksiin joihin vastattiin totuin jo lukemaan "pahoittelut, mutta valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun." -rimpsun. Mulle oli alusta asti selvää, että haluan tehdä työtä mistä pidän enkä joka aamu herätessäni ajattele, että "voi vitsi kun joutuu lähteä töihin". Kaikille saman asian kanssa painiville haluan sanoa, että kyllä se oikea työpaikka löytyy, ennemmin tai myöhemmin. Mä olen ollut kohta vuoden työelämässä ja voin rehellisesti sanoa tykkääväni työstäni. Mulle on jäänyt mieleen kun poikaystävä kysyi kerran miksi en ikinä valita töihin menemisestä. Tuo lause jo itsessään kertoo musta paljon.
inkap_asu7
Olen löytänyt itselleni mielekkään harrastuksen. En ole koskaan ole ollut se urheilullisin tyyppi ja pienempänäkään en muistaakseni käynyt hirveästi missään harrastuksissa. Muistan tykänneeni piirtää, lukea ja kirjoittaa ja ne oli selvästi mun juttu lapsena. Piirtäminen jossain vaiheessa kuitenkin jäi ja myöhemmin aloin kiinnostua valokuvauksesta, sitten tuli vielä bloggaaminenkin kehiin. Musta on ihanaa, että olen löytänyt harrastuksen, jonka parissa voisin kuluttaa monta tuntia päivässä ja jossa voin yhdistää ja kehittyä niin valokuvauksessa, kuvien muokkaamisessa kuin kirjoittamisessakin.

Olen oppinut löytämään joka päivästä jotain hyvää. Mä koitan aina nähdä ja löytää asioista positiiviset puolet. Olen oppinut nauttimaan arjestani ja mut tekee iloiseksi jo pienet jutut kuten herääminen ilman herätyskelloa tai mielenkiintoisen kirjan lukeminen ennen nukkumaanmenoa. Vaikka mulla olisi huono päivä koitan löytää siitäkin jonkun positiivisen pilkahduksen ja usein huomaankin aiemmin huonon päivän muuttuneen hyväksi.

Olen päässyt ujoudestani eroon. Nuorempana mä olin todella ujo, kuuluin niihin luokan hiljaisimpiin tyyppeihin luokassa ja vastasin jos kysyttiin. En tänäkään päivänä ole entuudestaan tuntemattomassa ja suuressa porukassa se äänekkäin tyyppi ja viihdyn paremmin pienemmässä porukassa. mutta koen, että mua on helppo lähestyä ja uskallan avata suuni. Musta on tullut itsevarmempi, avoimempi ja omalla kohdallani huomasin kasvaneeni ujoudesta eroon. Siihen varmasti auttoi myös oikeanlaiset tyypit ympärillä.
inkap_asu3

inkap_asu5
Kuvat: Emilia
Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

© 2019 inka pietilä